fbpx

Jollaksen kartanon toiminta päättyy

Lyhyesti:

Helsingin kaupungin Tilakeskus ei jatkanut Jollaksen kartano Oy:n vuokrasopimusta, jonka johdosta toimintamme kartanolla loppuu 30.4.2021. Kiitos kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille!

Merkittävästi pidemmin:

Viime viikkoina Suomessa on herättänyt ilonsekaista hämmennystä se, ettei odotettua yritysten konkurssiaaltoa nähtykään, kun väliaikainen konkurssisuoja raukesi tammikuun 2021 lopussa.

Vaikka korona oli rokottanut yritysten toimintaa isolla kädellä liki vuoden, ei konkurssien määrä noussut mitenkään merkittävästi. Uskoakseni yksi iso syy tähän on se, että useimmat yritykset eivät lakkaa olemasta sen takia, että ne menisivät konkurssiin. Useimmat yritykset lakkaavat olemasta, koska yrittäjä lakkaa yrittämästä.

Näin on Jollaksen kartanonkin tapauksessa. Minä yksinkertaisesti myyn irtaimiston, pakkaan perheeni ja itseni ja ryhdyn johonkin muuhun toimeen.

JOLLAKSEN KARTANO LÄHIHISTORIA

Jollaksen kartano oli vain yksi esimerkki lukemattomien muiden joukossa rakennuksesta, joka seisoo maamme pääkaupungissa tyhjillään. Jollaksen kartano, Helsingin kaupungin omistama liki 400-neliöinen kivitalo kaakkoisessa Helsingissä, jäi alun perin tyhjilleen 2015. Kartanoa oli vuosia miehittänyt terveydenhoitoalan ammattiliitto, joka maksoi talosta hulppeaa vuokraa kaupungin itsensä myöntämällä vuokra-avustuksella. Vuokrasuhde päättyi, kun avustus evättiin myöhässä lähetetyn hakemuksen johdosta. Kaupunki oli siis maksanut itse itselleen vuokraa 12 vuotta, kunnes sitten kieltäytyi maksamasta sitä myöhästyneen paperityön johdosta.

Näiden humorististen käänteiden jälkeen Tilakeskuksen tuolloinen vuokrauspäällikkö vakuutti Tilakeskuksen etsivän kartanolle pikavauhdilla uuden vuokralaisen, jotta kartano ei jäisi rapistumaan ja jotta jo sovitut kesähäät saataisiin järjestettyä.

Kaksi vuotta myöhemmin kävelytin koiraani kartanon ohi kulkevalla lehmuskujalla ja havahduin pohtimaan, kuka paikan otti pyöritettäväkseen. Kyselykierroksen jälkeen kävi ilmi, että kartano on yhä tyhjillään.

Käytin seuraavat kolme vuotta aika ajoin aktivoituvassa asemasodassa, jossa koetin saada Tilakeskusta laittamaan kartanon vuokralle. Olin yhteydessä Tilakeskuksen henkilökunnan lisäksi kunnallispoliitikkoihin, median edustajiin, paikallisaktiiveihin ja keneen tahansa, jonka ajattelin voivan asiaa ajaa. Lopulta, vuoden 2019 loppupuolella, kartanon vuokrailmoitus julkaistiin.

TOIMINNAN ALKU

Otin osaa konseptikilpailuun, pääsin jatkoon, osallistuin tarjoushuutokauppaan, voitin sen, ja aloitin yritystoiminnan tammikuussa 2020. Toiminta lähti erinomaisesti liikkeelle: varauskirjaan tuli mukava määrä varauksia, sähköpostista löytyi päivittäin uusia kyselyjä, lenkkisaunalippujakin meni kaupaksi.

Jollaksen kartanon konseptisuunnitelma

Sitten, kuten saatatkin muistaa, tuli korona. Maaliskuun puolivälissä Suomeen julistettiin valmiuslaki. Vietin kaksi päivää vastaamalla asiakkaiden peruutusviesteihin.

Sen jälkeen tilanne on mennyt aalloissa, välillä paremmin, välillä huonommin. Nyt, huhtikuussa 2021, 16 toimintakuukauden jälkeen, Jollaksen kartano Oy on vieläkin voitollinen – suureksi yllätykseksi jopa minulle itselleni. Toki, en ole maksanut itselleni penniäkään palkkaa näistä sadoista työtunneista, ja toki, osa liikevaihdosta on tullut oman perheeni maksamasta vuokrasta – me asumme kartanon toisessa asunnossa ja maksamme siitä markkinahintaista vuokraa.

Saman aikaan olen kuitenkin onnistunut investoimaan kartanoon joka kuukausi: talo on kalustettu, saunaa on paranneltu ja laajennettu, olen työllistänyt ihmisiä ja ostanut palveluita yrityksiltä.

Ennen kaikkea olen saanut tarjota juhlatilan häille, valmistujaisille ja syntymäpäiville, kokoustilan johtokunnille, järjestöille ja taloyhtiöille, sauna- ja avantoelämyksiä sadoille asiakkaille, kesäterassin lähiseudun asukkaille, yleisen nuotiopaikan ja avannon koronakriisistä ahdistuneille, jouluruuat hädänalaisille, puutarhan viherpeukaloille ja paljon muuta.

MIKSI TOIMINTA LOPPUU?

Jos toiminta on voitollista ja kaikki menee mukavasti, miksi sitten lopettaa yritystoiminta? Etenkään nyt, kun koronakriisi on mahdollisesti hiipumassa ja liiketoimintamahdollisuudet kasvamassa?

Jotta jaksaa tehdä palkatta täysaikaista työtä, on työn tarjottava muutamia vaihtoehtoisia kannustimia. Yrittäjällä, minullakin, ne ovat esimerkiksi tällaisia:

  • mahdollisuus tehdä tulosta joskus tulevaisuudessa
  • mahdollisuus saada iloa ja onnistumisen kokemuksia
  • mahdollisuus oppia uutta

Kaikki näistä asioista toteutuivat erinomaisesti, joten olinkin 2021 alussa yhteydessä Helsingin kaupungin Tilakeskukseen, jotta voisimme käynnistää keskustelut vuokrasopimukseni jatkosta. Alkuperäinen vuokrasopimukseni oli kolmevuotinen, josta siis lähestymme nyt puoliväliä. Tilakeskuksen edustaja vastasi lyhyesti ja ytimekkäästi: “Emme tällä hetkellä lähde neuvottelemaan sopimuksen jatkosta.”

Jotta voisi ymmärtää lopettamispäätöstäni Jollaksen kartanossa, on hyvä ymmärtää, millaista on olla Tilakeskuksen vuokralainen.

MILLAISTA ON OLLA TILAKESKUKSEN VUOKRALAINEN?

Minun näkövinkkelistäni vuokranantajan ainoan mission tulisi taata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset vuokralaisilleen, ja näin turvata vuokratoiminnan jatkuvuus ja tasainen tuotto.

Olen ollut vuokrasuhteeni aikana Tilakeskuksen kanssa yhteydessä hiukan toistakymmentä kertaa erinäisistä aiheista, ja näiden perusteella missio on jotain aivan muuta:

  • Kirjallinen varoitus julkaisemastani vuokrailmoituksesta. Tilakeskuksen mukaan kartanon asuntoja ei saanut vuokrata kenelle tahansa, vaan asukkaalla tuli olla jokin side kartanoon. Kiersimme tätä sääntöä koko vuokrasuhteen ajan erilaisilla nollatuntisopimuksilla.
  • Talon lämmitysöljyn syöttöliitin ei vastannut lakisääteisiä vaatimuksia, joten öljy-yhtiö kieltäytyi toimittamasta öljyä. Lopulta öljy loppui ja talo kylmeni. Toistakymmentä sähköpostiviestiä myöhemmin Tilakeskus suostui päivittämään syöttöliittimen vuonna 1985 voimaan tulleen standardin mukaiseksi ja öljyä saatiin lisää.
  • Toisin kuin konseptisuunnitelmassani ajateltiin, rakennusta ei voinutkaan käyttää majoitustilana, joten osa liiketoimintasuunnitelmaa piti laittaa uusiksi. Kun kysyin, eikö omassa vuokrailmoituksessannekin mainittu majoitustoiminnan mahdollisuus, Tilakeskuksen edustaja totesi: “Olemme saaneet ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia tietoja ja nojautuneet niihin.” Asia oli sillä käsitelty.
  • Vapautus vuokrasta huhti-kesäkuulta, josta olen ikuisesti kiitollinen. Tämä oli kaupungin päätös, ja koski kaikkia kaupungin yritysvuokralaisia tietyin rajoittein.
  • Toinen kirjallinen varoitus julkaisemastani vuokrailmoituksesta. Tilakeskuksen mukaan en saa hinnoitella vapaasti kartanon vuokra-asuntoja, vaan niistä täytyy pyytää samaa neliöhintaa, kun mitä maksan kartanosta kokonaisuudessaan. Esimerkiksi kaksion vuokrapyyntö olisi tämän laskuopin mukaan hiukan päälle 300 € kuukaudessa. Kuka tahansa Helsingissä joskus vuokralla asunut ymmärtää, ettei siinä ole mitään järkeä: tästä kaupungista ei saa edes yksiötä alle seitsemällä sadalla. Kiersimme tätä sääntöä toteamalla, että vuokra sisältää lämmityksen, vakuutuksen, jätehuollon, pihan huollon ja paljon muitakin palveluja. Hiukan tämän jälkeen yritykseen kohdistettiin verotarkastus, joka ei varmasti liity tähän asiaan, mutta herätti kyllä hetken aikaa salaliittoteoria-ajatuksia.
  • Siivottoman julkisivun maalaus. Saunarakennus oli töhritty rakennuksen ollessa tyhjillään, seinä oli puhdistettu hiekkapuhaltamalla. Tämän jäljiltä seinä oli kelvottoman näköinen. Tilakeskuksen isännöitsijä totesi kaupungin vastuiden olevan “vuokravaikutteisia investointeja ja veloitetaan vuokralaiselta vuokrankorotuksen muodossa”. Eli jos kaupunki hoitaa omat, vähäiset velvoitteensa vuokrasopimuksesta, se kuitenkin laskuttaa ne täysimääräisenä vuokralaiselta. Maalasin seinän itse.
  • Kartanon vesisopimus. Seurasin hämmennyksellä tolkuttoman pitkää sähköpostiketjua, jossa Tilakeskuksen henkilökunta taisteli HSY:n edustajan kanssa kartanon vesisopimuksesta. Kun viestittely alkoi mennä loukkausten puolelle, rohkaistuin ottamaan osaa ja kysymään, olenko ymmärtänyt oikein, että kiistassa on kyse siitä, kenen pitäisi täyttää jokin lomake. Asia oli juuri näin. Täytin lomakkeen itse, ja homma päättyi siihen.

Näiden lisäksi olen koettanut saada häkellyttävän monta kertaa yhteyttä Tilakeskuksen isännöitsijään, jonka tavoitettavuudesta liikkuu kaupungilla paljonkin legendaa. Jopa Tilakeskuksen oma henkilökunta varoitti minua, että häntä voi olla haastavaa saada kiinni.

Kuten usein, totuus oli taruakin ihmeellisempää. Vai mitäs sanotte isännöitsijästä, joka istuu käytännössä kaikkien päätösten ja rahojen päällä, mutta joka ei vastaa sähköposteihin tai puheluihin, jonka puhelinvastaaja on useimmiten täynnä, ja jonka omat kollegatkaan eivät osaa sanoa, missä hän tällä viikolla menee – toimistollaan ei ainakaan.

Kerroin tästä eräälle tutulle, yksityisellä puolella työskentelevälle isännöitsijälle. Hän sanoi, että yksityisellä puolella tällainen työntekijä olisi julistettu kuolleeksi, tai ainakin nyt katoamisilmoitus olisi tehty poliisille.

MITÄ IHMETTÄ TILAKESKUKSESSA TAPAHTUU?

Kaiken tämän jälkeen voisi ajatella, että Tilakeskus on läpimätä instanssi, joka pitäisi räjäyttää. Näin ei kuitenkaan ole. Tilakeskukselle on yksinkertaisesti sälytetty tehtäviä, joiden hoitoon heillä ei ole resursseja eikä ammattitaitoa.

Vanhojen arvokiinteistöjen onnistuneesta muuttamisesta tapahtuma- ja kulttuurikeskuksiksi Helsingin kaupungin toimesta on erinomaisia esimerkkejä: olet ehkä kuullutkin Kaapelitehtaasta ja Suvilahdesta? Molempia hallinnoi ja huoltaa Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö.

Kaupungilla ei ole enää montaa vanhaa kartanoa ja huvilaa jäljellä. Jotkut on saatu myytyä, moni on mädäntynyt kivijalkaan asti. Muutamia olisi vielä pelastettavissa, mutta se vaatii asiaan vihkiytyneen toimijan. Tämä paitsi pelastaisi vanhat talot, myös vapauttaisi Tilakeskuksen tekemään sitä, mitä heidän ikinä onkaan oikeasti tarkoitus tehdä.

LOPETTAMISPÄÄTÖS

Kun vuokrasopimusta olisi ollut enää noin puolitoista vuotta jäljellä, uskottava ajatus ilmaisen työn ekonomisesta kannattavuudesta muuttui melko ohueksi. Vaikka korona olisi peruttu samoin tein, ja varauskirjat olisivat täyttyneet, on vanhassa talossa jatkuva investointitarve. Jatkuvan investoinnin mahdollistaa vain riittävän pitkä aikaikkuna.

Tilakeskuksen ilmoitus vuokrasopimuksen jatkon epäämisestä vei tämän mahdollisuuden.

Iloa ja onnistumisen kokemuksia yhä on, mutta kiihtyvä asemasota omaa vuokranantajaa vastaan söi iloa kiihtyvällä tahdilla ja aiheutti tarpeetonta stressiä, jonka heijastui myös päivätyöni ja perheeni puolelle.

Uutta opin yhä, mutta uutta voi oppia missä tahansa.

Vaikuttaa siis siltä, että minä tarvitsen Jollaksen kartanoa yhtä vähän kuin Jollaksen kartano tarvitsee minua.

Tämä talo seisoo tässä vielä toisetkin sata vuotta, vaikka sitten tyhjillään – ei kivitalo nopeasti rapistu.

MITÄ TÄMÄ MAKSAA KAUPUNGILLE?

Se, minkä ehkä haluat helsinkiläisenä tietää, on hinta, jonka sinä maksat tämän talon rapistumisesta. Se nimittäin juoksee toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja maksetaan sinun kunnallisveroillasi.

Kun lasketaan yhteen talon pakolliset ylläpitomenot ja vuokramenetys, on Jollaksen kartanon rapistumisen hinta helsinkiläisille veronmaksajille noin 60 000 € vuodessa. Tässä summassa ei ole huomioitu talon arvon alenemista, verokertymän vähenemistä, työllistävän vaikutuksen loppumista, virkistys- ja kulttuuritoiminnan lakoamista tai muita välillisiä kustannuksia. Tuo 60 000 euroa on pelkkä kasa käteistä, jonka sinä maksat tämän talon tyhjillään pitämisestä.

On hyvä huomioida, että tämä on jonkun tietoinen päätös. Joku on aktiivisesti määrittänyt, että tilanteessa, jossa voittoa tekevä yritys haluaa maksaa kaupungille pyydettyä vuokraa mahdollisimman pitkään, on katsottu parhaaksi lopettaa koko vuokrasuhde ja maksattaa lasku veronmaksajilla.

ENTÄ NYT?

Kun päätös lähdöstä oli tehty, ryhdyimme vaimoni kanssa kartoittamaan, mihin haluamme elämämme seuraavaksi sijoittaa. Melko nopeasti kohteeksi valikoitu Tampere, josta ostimme ensimmäisen yhteisen omistusasuntomme. Muuttoon on pari viikkoa tätä tekstiä kirjoittaessa.

Hauska sattuma oli, että muutama päivä asuntokauppojen jälkeen Tampereen kaupunki julkaisi tiedotteen, jonka mukaan merkittävä määrä kaupungin vuokraamia tiloja (mm. Rajaportin sauna) siirretään ns. sisäiseen vuokraukseen, eli tilojen kunnossapitovastuu siirtyy kaupungille.

Tiedotteessa Tampereen sivistyspalvelujen johtaja Lauri Savisaari kertoo myös tulevista muutoksista: “Kulttuuritilojen kehittämiseksi tarvitaan myös yhteistyömalleja tila- ja kulttuuriasiantuntijoiden välillä sekä tilojen väliaikaiskäytön mallia. Väliaikaisesti tyhjillään oleviin kohteisiin luodaan konsepti, joka mahdollistaa väliaikaisen kulttuurikäytön ja varmistaa osapuolten vastuukysymykset ja ymmärryksen väliaikaisuudesta. Kaupungin omia tiloja pyritään avaamaan käyttöön tehokkaammin digitaalisuutta hyödyntäen.”

Tämän jälkeen päätös Suomen saunapääkaupunkiin muuttamisesta tuntui entistäkin perustellummalta. Kun kahden viikon päästä suljen kartanon ovet viimeistä kertaa perässäni, otan peräkärryyn mukaani kiukaan ja lähden Mansesteriin etsimään kiukaalle uutta saunaa ympärilleen.

Aikani Jollaksen kartanossa on ollut äärimmäisen hienoa, palkitsevaa ja opettavaista. Mikään täällä tapahtuneista asioista ei olisi ollut mahdollista ilman Eemeliä ja Villeä, jotka ovat väsymättömällä työpanoksellaan rakentaneet nämä toiminnot kanssani.

Yhtä lailla kiitollinen olen esimiehelleni ja kollegoilleni maailman parhaassa työpaikassa ResQ Clubissa, kun sain leikkiä yrittäjää päivätyöni ohella.

Enkä minä olisi päässyt koko projektiin käsiksi ollenkaan, jos minulla ei olisi maailman joustavinta puolisoa, joka huolehti syksyllä syntyneestä esikoisestamme samalla, kun minä hakkasin jäällä avantoa saunojille.

Lopullinen kiitos kuuluu sinulle, joka nautit Jollaksen kartanon toiminnasta ja palveluista tänä aikana. Kiitos.


JÄLKIHUOMIOT

  • Tietojeni mukaan kartano jää taas tyhjilleen. Jos haluat kaiken tämän jälkeenkin ryhtyä kartanonherraksi tai -rouvaksi, ole minuun yhteydessä! Voin esitellä tiloja sinulle huhtikuun loppuun asti ja avata kirjanpidon ja tarjota kaiken tuen, jotta saisit yritystoimintasi onnistumaan.
  • Tämän tekstin näkemykset ovat yksioikoisesti omiani, eikä sinulla ole tämän luettuasi aavistustakaan muiden osapuolten näkemyksistä. Tämä mielessäni on hyvä jatkaa matkaa: sinulla ei varmasti ole koko totuutta.
  • Mikäli haluat tiedustella Jollaksen kartanon vuokraamista tilaisuuttasi varten, tulee sinun olla yhteydessä suoraan Tilakeskukseen, esim. Susanne Leppänen, puh. 09 310 20442, susanne.leppanen@hel.fi